020 7902700
Artikkeleita

TESin kirous

Yksi ongelmakohta, mitä johtajat allekirjoittavat on meidän työehtosopimuksemme TES.

Heikki Partti 07. February, 2016

2018-04-03

Suomalainen nauraa savimajoille, vaan harvassa savimajassa kukkii home. Savimajojen rakentamisessa yhteisöllisyys luo ketteryyttä ja tervettä maalaisjärkeä. Kotimaisen rakentamisen laatu laskee kuin lehmän häntä. Liian jäykkä sopimuspolitiikka rapauttaa terveen järjen käytön ja työmarkkinoiden uudistuminen estyy. Miksi näin?

Miksi suomalainen laatu ei ole enää avainlipun arvoista?

Määräyksiä ja ohjeistuksia tiukennetaan, jotta laadukas tekeminen varmistuisi. Mutta onko säännösten lisääminen autuaaksi tekevä toimenpide? Samaan aikaan rakentamisen kustannukset nousevat, laatu heikkenee ja terve yhteisöllinen järki katoaa. Tuskin sitä pelkästään sääntelyä tehostamalla voi laatua nostaa. Mitä tälle voi tai tulisi tehdä? Tätä miettii ja tuskastelee moni rakennusalan ammattilainen.

Asiantuntijat hikoilevat

Useampaa rakennusmateriaalien tuottajaa ja rakentamisen aliurakointia tekevää yrityksen toimitusjohtajaa haastateltuani olen havahtunut huolestuneisuuteeni. Poikkeuksetta tapaamisissa tulee ilmi, että yrityksen tuotteita ja palveluita myydään kovasti muualla, mutta ei Suomessa. Tämä vertailu tapahtuu yleensä muihin Pohjoismaihin. Miksi näin? Yksi ongelmakohta, mitä johtajat allekirjoittavat on meidän työehtosopimuksemme TES.

TES vai IMO?

Alunperin työehtosopimuksella eli TES:llä oli tarkoitus harmonisoida rakennusalan pelisääntöjä ja se tulikin tarpeeseen. Työehtosopimuksella huolehditaan työajoista, pausseista, työturvallisuudesta ja näin nostetaan kannattavuutta. Nyt tilanne on tullut tiensä päähän. Työehtosopimuksesta on tullut liittojohtajien jalustan pönkittämiseen tähtäävä poliittinen lyömäase, jonka alkuperäinen tarkoitus on kadonnut kuin lapsi pesuveden mukana. TESin tilalle tulisi ottaa IMO. IMO on internet slangia ja tarkoittaa In My Opinion. Yhteisöllinen sopiminen, joka perustuisi ihmisten omaan mielipiteeseen, joka taasen pohjautuu paikalliseen osaamiseen. Minun mielestäni terve maalaisjärki on kadonnut työehtosopimuksista ja niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Otetaanpa esimerkki:

Meillä Suomessa on tehty mahtava innovaatio porrasnousuputkien asennukseen. Putket asennetaan valmiina elementin sisälle. TESsissä on määritelty putkimiehelle putkimiehen palkka putken asentamiselle juoksumetreittäin (jm). Eli elementin asentamisesta on maksettava sama tuntia/jm palkka kuin putkien normaalista asentamisesta vaikka aikaa menisi vain murto-osa. Eli vaikka tehtäisiin tehokkaammin ja tuplamäärä niin samassa kasvaa kustannukset vastaavassa suhteessa syöden näin innovaation kilpailuedun.

Samanlainen tilanne syntyi vesikiertoisen lattialämmityksen osalta jo vuosia sitten. Siinä kun laskettiin metrejä asennuksessa. Vesikattopuolella on jo nyt samoja piirteitä. Käytetään edelleen menetelmiä mitkä vaativat enemmän huoltoa ja ovat hitaampia asentaa kuin kehittyneemmät innovaatiot. Työntekijälle on määritelty hinta/m2, joten kalliimpien ja nopeammin asennettavien materiaalin käyttö ei ole kannattavaa. En usko, että työntekijäkään nauttii tilanteesta. Etenkään ajatuksesta mihin tämä kaikki vie?

Onko TES oljenkorsi, joka katkoo aasin selän?

Onko tässä yksi syy siihen miksi meidän rakentamiskustannukset nousevat ja tuottavuus laskee verrattuna muihin pohjoismaihin. On. Pitäisikö meidän tarkastella tätäkin puolta meidän tuotannon tehostamistoimissa. Kyllä. Melko varmasti löytyisi keinoja jossa kaikki hankkisivat nykyistä paremmin ja tehokkuus kasvaisi. Varmasti.

Uusien tehokkuutta ja laatua parantavien innovaatioiden tulo markkinoille lähestulkoon estetään, koska innovaatiot tulevat markkinoille nopeammin kuin sopimuksia uskalletaan uusia. Se miksi näin ei käy on, että suomalainen johtajuus tuntee tärkeämmäksi lyhyellä ajalla maksimoida oman etunsa yhteisen edun kustannuksella. Olkaa työmarkkinajohtajia, joista kasvaa legendoja, omankin edun nimissä.

SannaErola