020 7902700
Artikkeleita

Onko Suomesta tulossa siirtomaa?

Vuoden 1917 alku oli veristä sotaa Saksan ja Venäjän välillä. Sotilaita kaatui kuin heinää ja inhimillinen hinta sodalle oli päivä päivältä karmeampi.

Jorma Minkkinen 30. October, 2015

2018-04-03

Saksan ylin johto sai kuulla aseesta, joka muuttaisi niin sodan kuin historiankin kulun. Sodan johdolle esiteltiin mies, jolla oli jykevät piirteet ja tuuhea tukka. Intohimoinen mies kertoi itsestään ja suunnitelma oli selvä. Ase päätettiin lähettää Sveitsin ja Suomen kautta Venäjälle tavarajunan vaunussa. Kaksi kuukautta myöhemmin venäläiset sotilaat pakenivat juoksuhaudoistaan, Venäjä hävisi sodan ja kaatui valtiona. Tavaravaunussa ollut ase oli mieshenkilö, johtaja, joka nousi Petrogradin asemalta kohti Venäjää. Venäjällä hän ryhtyi puhumaan ajatuksistaan ja johti maan vallankumoukseen. Me tunnemme tuon miehen nykyään nimellä Lenin.

Onko Suomessa alkamassa omistajuuden vallankumous?

Olemme viime aikoina saaneet lukea medioistamme saman viestin ennakkomerkkejä. ”Suomalainen yritysjohtaja sai potkut, tilalle nimitettiin kokenut kansainvälisen uran tehnyt ulkomaalainen”. Milloin ruotsalainen, saksalainen, hollantilainen, norjalainen tai tanskalainen. Johtajatasolla käy sellainen vilinä, että vuosien päästä yksittäiset uutiset muodostavat selkeän aikajanan ja jatkumon, joka tuntuu itsestäänselvältä. Näihin vuosiin historia kirjoittaa miten Finnairin lennoilla tuotiin ulkomaalaisia johtajia tuhoamaan suomalainen omistajuus- ja johtamiskulttuuri.

Valitettavasti samainen muutos on tapahtunut niin suomalaisissa pörssiyhtiöissä kuin valtion omistamissa yrityksissä. Kehitystrendi tapahtuu myös yritysten hallitustasolla. Kysymys kuuluu eivätkö suomalaiset enää ole riittävän päteviä vai onko tosiaan meistä tulossa ulkomaalaisen omistuksen siirtomaa?

Siirtomaa ei päätä omasta tulevaisuudestaan

Aiemmin olemme puhuneet paljon tytäryhtiö-Suomesta, josta päätösvalta valuu kansainvälisiin pöytiin. Selvää on, että raha seuraa omistajaa ja omistaja laittaa oman luottojohtajansa johtamaan omaa omistustaan. Omistuksen siirtyessä ulkomaille myös kriittisempi osaaminen kuten omistajaohjaus, omistaminen ja johtaminen pidetään ulkoisessa omistuksessa. Tällöin on suuri riski, että suomalainen osaaminen johtamisessa, omistamisessa ja omistuksen kehittämisessä ovat katoavaa kansanperinnettä.

Globaalit markkinat, kansainväliset pelaajat

Elämme todellista kansainvälistä ja globaalia taloutta, jossa osaamisen kriteerit muuttuvat ja kansainvälinen kilpailu siirtyy myös henkilövalintoihin. Suomi jää nurkkaan ja kompetenssimme eivät vastaakaan enää kansainvälisen kilpailun edellyttämää osaamista. Ei nyt, eikä kohta tulevaisuudessakaan.

Pohjoismainen ulottuvuus on meitä lähinnä oleva kansainvälisen kaupan areena. Täällä pitäisi ainakin pärjätä. Mutta, mitä kertookaan Örensundistitutetin jo 2009 julkaistu tutkimus. 66,6% Pohjoismaisista pääkonttoreista oli Ruotsissa. Arvata vain saattaa miten myös investoinnit suuntautuvat etupäässä muualle kuin Suomeen.

Ensin omistajuus, sitten johtajuus kunniaan

Meidän suomalaisten on aika herätä siihen, että suomalaisen johtajuuden katoaminen on oire omistajuudesta luopumisesta. Suomalaiseen uskomuskulttuuriin on esikristillisenä aikana kuulunut vainajien palvonta ja haltioihin uskominen. Se tuntuu jatkuvan edelleen ainakin johtamisen ja omistamisen saralla. Meillä on ollut voimakkaita johtajia, mutta ei ole enää. Meillä on ollut suuria suomalaisomisteisia kansainvälisiä yrityksiä, mutta ei ole enää. Muutama ei riitä, sillä johtajia tarvitaan niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä ja yrityksiä jokaisesta kokoluokasta ja jokaiseen vientisektoriin. Ensin pitää ylpeästi omistaa, jotta voi valita itse sopivan johtajan.

Johtaminen ja omistaminen ovat taitoja. Niissä yhteisen hyvän perään katsotaan pitkällä aikavälillä ja strategisesti. Ensin pitää arvostaa suomalaista omistamista, jotta voi kehittää suomalaista johtamiskulttuuria. Yksi yritys kerrallaan.

SannaErola